VANHALINNA

Vanhalinna, Lieto

Nykyisin museona toimiva Vanhalinnan tilan päärakennus on yksi Tourun vaikuttavimmista 1920-klassisismin kauden töistä. 

Vanhalinna oli hyvinvoiva maatila, jonka omistivat vuodesta 1912 lähtien Kaarlo ja Hilda Wanhalinna. Touru suunnitteli tilalle saunan vuonna 1912 ja navetan vuonna 1919. Seuraavana oli vuorossa päärakennus. Sen alkuperäisiä piirroksia ei ole säilynyt, mutta Touru lienee laatinut ne aikaisintaan vuonna 1926, sillä rakennuksen perustustyöt aloitettiin toukokuussa 1927. Touru suunnitteli tilalle myöhemmin, vuonna 1938 myös härkätallin. 

Vanhalinnan päärakennus on kaksikerroksinen, tiilirunkoinen ja pohjakaavaltaan vinkkelimallinen. Valkeaksi rapatussa seinäpinnassa harkiten käytetyt, mutta tehokkaat yksityiskohdat pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

Pohjaratkaisu

Ensimmäinen asuinkerros jakautuu kahteen osaan. Arkipuolella on keittiön ja makuuhuoneen lisäksi säilytystiloja ja kaksi kamaria. Edustuspuolella sijaitsevat ruokasali, sali ja mamsellin kamariksi kutsuttu pieni huone. Tilojen välissä on isännän huone. Toisessa asuinkerroksessa on viiden kamarin lisäksi kirjastohuone, juhlasali, keittiö ja aula. Alun perin salista piti tulla pyykinkäsittelyhuone, mutta se otettiinkin juhlakäyttöön.

Asuinkerrosten ohella rakennuksessa on kellarikerros, jossa oli runsaasti varastotilaa, leivintupa, puutyöhuone, työväen asuinhuone ja autotalli. Rakennukseen suunniteltiin puulla toimiva keskuslämmitys, joten myös pannuhuone sijaitsi pohjakerroksessa.

Hallittua klassismia

Puutarhan puolelle avautuvan pääjulkisivun keskellä on puolipyöreä erkkeri, jonka päällä on parveke. Saman sivun keskellä on myös kookas satulakattoinen frontoni. Sekä runko-osassa että vinkkelissä on kattomuotona aumakatto. 

Rakennus on näyttävä ja hallittu kokonaisuus, jossa koristelua ja muita yksityiskohtia on käytetty harkiten. Nurkissa on leveä harkoitusta jäljittelevä kuvio ja räystäslinjaa kiertää profiloitu lista. Koristeellisin osa rakennusta ovat pihan puoleisen julkisivun sisäänkäynnit. Sekä edustussiiven että keittiöpuolen sisäänkäynneissä on satulakattoiset katokset, joita kannattavat pyöreät, yläsosastaan profiloidun pylväät. Katoksen päätykolmioissa on hillityt pystyviivoista koostuvat koristeet.

Julkisivujen ja kerrosten välistä hierarkiaa Touru on osoittanut  ikkunavalinnoilla. Pohjakerroksessa on vaatimattomat, 4-ruutuiset ikkunat. Näyttävimmät ikkunat ovat ensimmäisessä asuinkerroksessa – ne ovat ristikarmiset, 6-ruutuiset ja korkeammat kuin ylimmän kerroksen ikkunat. Pääjulkisivun parhaalla paikalla, erkkerin molemmin puolin, ikkunoita on korostettu niiden ylle muuratulla pienellä päätykolmiolla.

Museona toimiva Vanhalinna tarjoaa Tourun tuotannosta kiinnostuneelle hyvän mahdollisuuden vierailla alkuperäisen asunsa säilyttäneessä, 1920-luvun klassismia huokuvassa edustuskodissa.

Teksti: Ulla Clerc. Piirrokset: Tiltu Nurminen. Valokuvat: Aava Kallio.