Karjarakennuksen työselitys

Touru ehti tehdä uransa aikana noin 1000 piirustusta tai korjaussuunnitelmaa liittyen karjarakennuksiin. Muutamista on löytynyt alkuperäinen piirustus ja joistakin työselitys, jossa kerrotaan sanallisesti, miten rakennus rakennetaan. Tähän mennessä vain yhdestä karjarakennuksesta on löytynyt sekä piirustus että työselitys, joten sitä käytetään tässä malliesimerkkinä. Kyseessä on Heikkilän karjarakennus Paattisilla Turussa.

Onni Touru -hankkeen myötä tallennettuja dokumentteja:

Piirustukset
Mikkolan talli, Peltoinen, Loimaa, 1941
Pyhkö, Myllykylä, Koski TL, 1926
Iso-Kokki, Tapala, Koski TL, 1929
Knuutila, Torkkala, Loimaa, 1926
Simola, karjarakennus, Ellinen, Pöytyä, 1915
Heikkilän karjarakennus, Paattinen, Turku, 1934
Äijälän navetta, Nousiainen, 1934
Uron sikala, Paattinen, Turku, 1936
Niittykartanon karjarakennus, Lemu, Masku, 1914
Katunpään karjarakennus, Nousiainen, 1922
Rekottilan talli, Paimio, 1933
Rekottilan navetta, Paimio, 1933
Esko, karjarakennus, Halikko, Paimio, 1913

Työselitys
Heikkilän karjarakennus, Paattinen, Turku, 1934
Tuomolan karjarakennus, Ylijoki, Loimaa, 1935


Heikkilän karjarakennuksen työstä

1. Perustus ja sokkeli

    Ulkoseinien alle kaivetaan 120 cm syvät ja 85–100 cm leveät perustuskuopat ja väliseinäin alle 70 cm syvät ja 70 cm levyiset kuopat. Pilarien alle tulee myös 75 cm syvät ja 80 x 80 cm levyiset perustukset. Sillalle tulee myös perustukset. Lantasäiliön perustuskuopat tehdään 100 cm syvät ja 75 cm leveät. Kaikki perustuskuopat täytetään rikkiammutuista tai muista kantillisista kivistä ja asetetaan kivet hyvään sitoumukseen ja hyvin makaamaan ja kivien välit ja perustuskuopan sivuja vastaan täytetään soralla ja myös pohjalle asetetaan soraa 10 cm. Rakennuksen etupuolella voidaan perustusta nostaa noin 10–20 cm maan pinnasta ylöspäin ja sitten täytetään maalla, että rakennus nousee vähän kummulle.

    Perustuksista otetaan salaoja ulos ja ulotetaan tarpeeksi pitkälle ja tehdään joko putkista tai kivistä.

    Sokkeli valetaan sementistä, missä on yksi osa sementtiä ja 8 osaa soraa. Sokkelin paksuus tulee olla 46 cm perustusta vastaan ja 29 cm paksu sokkelin päällipinnasta 35 cm alemmaksi.

    Väliseinien anturalaatat valetaan myös betonista ja ne tulee jäädä yhden tiilivarvin alemmaksi permanto linjaa. Kaikki sokkelit ja perustuslaatat eristetään muurausta vastaan asfaltista ja piestä keitetyllä tervalla hyvin. Sokkeli rapataan ulkopuolelta sementtilaastilla hyvin siistiksi. Sokkelin valannassa voidaan käyttää valaessa noin 20% rikkiammuttuja kiviä, jotka tulee olla puhtaita. 

    Lantasäiliön sokkelin tulee olla 20 cm paksu. Sillan pielet tulee myös olla 20–25 cm paksu ja samat seossuhteet kuin sokkelissa. Muurin perustukset tulee myös 100 cm syvät ja tehdään hyvin permannon tason alapuolelle 10 cm.

    2. Seinät ja vesikatto

      Kaikki ulkoseinät, paitsi tallin eteisen ja kammion seinät, muurataan kahden ilmaraon kanssa Nopsa-sementtitiilistä kalkkilaastin kanssa hyvin siistiksi, joten kaikki vaakasuorat saumat tulee olla suoria ja myös pystysaumat on koetettava tehdä hyvin. Muuraus tehdään siten, että ulko- ja sisäpuolelle tulee tiilet lappeelleen ja välille tulee tiili syrjälleen. Seinät yhdistetään ¼” paksuilla asfalttiin eristetyillä raudoilla, joita tulee noin 3–4 kpl neliömetrille. Tallin ja eteisen, sekä navetan ja kammion välinen seinä tulee myös yhden ilmaraon kanssa.

      Tallin eteisen ulkoseinä muurataan vaan juoksulla, samoin kammion. Väliseinät muurataan juoksulla. Muurauksessa olisi hyvä käyttää sementtiä laastin joukossa. Sisimmäinen ilmarako täytetään kivihiilikuonalla ja tämä ilmarako muurataan umpeen yksi tiilikerros ennen vasoja. Seiniin tulee ilmanvaihto luukut kuten piirustus näyttää. Kaikki seinät rapataan kalkkilaastilla hyvin siistiksi ja käytetään vähän sementtiä.

      Navettaan tulee 2 kpl 8” x 9” haltiavasaa mitkä höylätään puhtaaksi. Niitä kannattamaan tulee höylätyt pyöreät tolpat mitkä alapäästä ovat 22 cm ja yläpäästä 19 cm ja ne kiinnitetään pulteilla kiinni sementtipilariin, joka nousee 20 cm permantolinjaa ylemmäksi. 

      Kattovasat tehdään 6″ x 7 ½” paksuina ja niiden tulee olla myös höylätyt. Niitä asetetaan 80 cm välein ja niiden päät seinän sisällä vuorataan tervapaperilla. 

      Talliin tulee 2 kpl haltiavasaa 7” x 7 ½” , joita kannattavat pilttuun ja karsinan aitatolpat. Tolpat tehdään pyöreiksi ja 15 cm paksuiksi ja höylätään puhtaaksi. Tallin vasat tulevat rakennuksen pituussuuntaan 6” x 7” parruista, mitkä höylätään puhtaaksi ja ne asetetaan 80 cm välein. Tallin eteisen ja kammion vasat tehdään 6” x 7 ½“ kokoisiksi.

      Kattokannakkeet tulevat kuten piirustus näyttää ja asetetaan 100 cm keskeltä keskellen. 

      Selkäpiirut tulee olla 4” x 5”, samoin kitapuut. Alaosaan asennetaan piirut 4” x 4” ja kitapuitten alle rakennuksen pituussuuntaan tulee 6” x 6” kannatuspiiru. Vinokannatustolpat tulee olla 5” x 6” ja niitä tulee joka kolmannen kattotuolin kohdalle ja tolppain alle tulee 5” x 5” piiru. 

      Samoin tulee pystytolpat 5” x 5” piiruista ja niihin tulee kannatuspiirut 4” x 5”.

      Räystäät lyödään umpeen syrjätyistä laudoista. Päädyt myös lyödään pystyyn 1” x 6”–7” laudoista ja sauman päälle tulee ¾ x 1 ¼”–1 ½”  rima, samoin tulee kattotaitteeseen.

      Tuuli- ja räystäslaudat tulee kahdesta laudasta kuten piirustus näyttää.

      Lantasäiliöön tulee katto kuten piirustus näyttää. Tolpat tulee 6” x 6” ja räystään alle tuleva piiru tulee olla 6” x 6”. Kattotuolit tulee olla 4” x 5” ja niitä kannattaa 5” x 6” piiru, jota kannattaa 5” x 5” tolpat mitkä asetetaan vinoon ja seiniin tulee lovet ja näitä vinopuita tulee noin 3.5–4.0 metrin välein. Seinää vastaan oleva piiru tulee pulteilla kiinni. Tolpat asetetaan rautatapeilla sokkeliin kiinni. Katto lyödään hyvistä 45 cm päreistä 10 cm terällä hyvin huolellisesti ja naulaus tehdään lankanauloilla. Katto varustetaan harja- ym. laudoilla.

      3. Sementtityöt

      Koko rakennuksen osalta leikataan multamaa pois ja sitten täytetään pohjat puhtaalla maalla ja sannalla ja juntataan ohuissa kerroksissa lujaan.

      Navettaan tulee 8 cm paksu betoni, seos suhde 1:8.

      Parret tulee 2 cm kaltevat. Kouru tulee 40 cm levyinen ja 5–6 mm [tai m/m] kalteva lantalaan päin ja kouru myös kalteva parteen päin 4–5 cm ja menee parren alapuolelle noin 7–8 cm missä virtsa juoksee lantalaan pain [päin]. Virtsakouru silitetään teräslaudalla hyvin. Parsille ja käytävälle ja karsinoihin tulee 1½ cm paksu silityskerros seos suhde 1:3 mikä puulaudalla hierretään.

      Pöytä tulee 180 cm leveä, syrjän korkeus tulee olla 28–30 cm. Ruuhen leveys 48 cm ja syvyys syrjän puolella 27 cm ja pöydän keskiosa tulee 5 cm alemmaksi kuin syrjät. Pöytä valetaan 1:6 ja silityskerros tulee 1:2–1:3 mikä teräslaudalla tehdään erittäin hyvin ja tulee silityskerroksen paksuus olla 2 cm. 

      Juomakupit valetaan hienosta sannasta 1:2–1:3. Kupin suuruus 22 cm leveys ja 25 cm syvyys sisästä. Pöydän syrjään tulee 1 ½” rauta tai galvaniseerattu putki mistä vesi johdetaan kuppiin joka kupin kohdalle tulee noin 1 ½ cm reikä. Käytävällä pöytäin päitten viereen tulee vesiputki mikä upotetaan vähän yli puolet permannon sisään. Pöytäin päähän putkien päähän tulee tapit, että voidaan putket puhdistaa jos tarve vaatii. Myös toiseen päähän tulee myös kuppiin ja putkeen otettava mutkakappale, että voidaan puhdistaa ruiskulla, jos tarve vaatii. Häkkien raudat ovat asetettavat valaessa kiinni.

      Lehmien kiinnityskoukut tulee asettaa valaessa kiinni ja niitä tulee kaksi kappaletta lehmää kohti ja ne tulee 50 cm välille ½” raudasta 5–8 cm syvyinen kouru. Käytävälle pöytäin päähän parren sivuihin tulee 2” putkesta suojuskaiteet, ettei lehmät pääse käytävälle poikittain.

      Tallin permanto tulee sementistä käytävälle, pilttuisiin ja karsinoihin tulee 8 cm paksu betoniseos suhde 1:8 mikä pilttuitten kohdalla silitetään puulaudalla hyvin ja myös tulee betonin tasoon asettaa 2 kp 3” x 3” piirua mihin permantopalkit kiinnitetään.

      Pilttuun permannon kaltevuus 5 cm. Silityskerros tulee olla 2 cm paksu ja seos suhde 1:3 mikä puulaudalla hierretään karkeaksi.

      Seimi tulee myös sementistä ja sen korkeus edestä tulee olla 75–80 cm ja takaa tulee olla 45 cm permannosta. 

      Ruuhen leveys on 50 cm ja syvyys 55 cm syrjän puolelta. Ruuhi tulee pohjasta pyöreä. Seos suhde betonkista 1:6 ja silityksessä 1:3 mikä tehdään hyvin teräslaudalla. Hevosten kiinnityskoukut asetetaan valaessa kiini, joko ne tulee 25 cm pitkät ½” raudasta tai renkaat.

      Sikalan permanto tulee siten, että makuupaikka tulee noin 10–15 cm ylemmäksi ja karsinan etuosa tulee keskelle kaltevaksi noin 15–17 cm, johon myös tulee 15–17 cm levyinen virtsakouru, joka tulee myös olla 17–22 cm syvä ja tämä kouru hyvin silitetään ja peitetään 2” lankulla. Betoni tulee 7 cm paksu seos suhde 1:8 ja sen päälle tulee 1 ½ cm paksu silityskerros 1:3 mikä puulaudalla hyvin silitetään.

      Ruuhet, kaukalot valetaan sementistä ja sannasta, missä on seos suhde 1:2–1:3. Kaukalon korkeus karsinan puolelta 20 cm ja käytävän puolelta 30 cm. Kaukalot ovat tehtävä hyvin siistit.

      Karsina-aidat tulee 110 cm korkiat. Alaosa tulee sementistä 40 cm korkuinen ja siitä ylöspäin tulee ⅝” pyöreästä raudasta, joita asetetaan 8 cm välimatkoille. 

      Päältä yhdistetään puolat 2” u-raudalla. Portit tehdään samaan tapaan. Sikalan keittiön ja maitohuoneen laki tulee sementistä. Laatta tulee 5 cm paksu vasain alapuolelle. Vasat tulee sikalan kohdalla sikalan poikkisuuntaan 1 metrin välille ja niihin tulee 3 kpl ½” rautaa kaksi suoraa ja yksi jännerauta. Hakaraudat tulee ¼” raudasta, joita tulee 25 cm välille ja verkkoraudat tulee vasain poikkisuuntaan 25 cm välille ja yksi tai kaksi vasain väliin ristiin ¼” raudasta. Vasain suuruus 12 cm leveys ja 30 cm korkeus, seos suhde betonkissa 1:6.

      Keittiön ja maitohuoneen permannot tehdään hyvin. Betonki 7 cm paksu ja seos suhde 1:8 ja silitys 1:3 mikä teräslaudalla tehdään erittäin hyvin ja näihin permantoihin tulee lattiakaivot ja putket ulos. Permannot tarpeeksi kaltevat siiliin päin.

      Lantalan permanto tulee myös betonkista ja tehdään samoin kuin on sanottu muista permannoista.

      Virtsakaivo tulee 375 cm leveä ja 250–275 cm syvä. Laidat tulee 17 cm paksut seos suhde 1:6 ja silityskerros 1:2, mikä teräslaudalla tehdään hyvin, samoin tulee pohja. Kansi tulee rautabetonkista ja tulee 3 vasaa laatan alapuolelle ja lantalan sokkeli on yhtenä vasana ja käytetään niissä 4 kpl ⅝“ vasaa kaksi suoraa ja kaksi jännerautaa. Laatan paksuus 10–12 cm ja siinä ¼” rautaa ristiin 20 cm välillä. Vasain suuruus 15×30 cm. Seos suhde betonkissa 1:5.

      Tallin eteisen ja kammion permannot tehdään samoin kuin muut permannot.

      Vesisäiliö valetaan 1:5 ja silitys kerros 1:2 mikä teräslaudalla hyvin silitetään, samoin tulee jäähdytyssäiliö ja järjestyssäiliö.

      4. Sisustustyöt

      Laet lyödään 1” laudasta kahteen kertaan ja välille asetetaan tervapaperi kahteen kertaan.

      Navettaan tehdään karsina aidat 120 cm korkiat 1” x 4” laudasta pystyyn ja käytetään välipuina 2” x 4” pattinkia. Karsinat varustetaan hyvillä porteilla.

      Pöytiin tulee syrjän päälle kaatuvat häkit. Riman suuruus 2” x ½” mitkä tulevat syrjälleen. Ohjausraudat tulee olla ¼” x 4” raudasta ja saranaraudat ¼“ x 1 ¼“.

      Tallin pilttuuaidat tulee 1½“ paksusta punttilaudasta ja välipuut tulee 4” x 5” piiruista, mitkä höylätään puhtaaksi ja kulmat pyöristetään. Alaosa tulee umpinainen 90 cm korkia ja yläosa tulee rautaputkeista edestä 185 cm ja takaa 140 cm. Karsina-aidat ja -portit tulee saman tapaiset ja varustetaan porteilla hyvillä saranoilla ja salvoilla.

      Pilttuisiin tulee 2” lankut.

      Sikalaan tulee makuuosalle puupermanto sementin päälle. Karsinan portit varustetaan hyvillä saranoilla ja salvoilla.

      Keittiöstä otetaan raput parvelle ja rappujen ympärille tulee seinät 1” laudasta kahdenkertaiset ja tervapaperi välissä. Tallin eteisestä tehdään myös raput parvelle. Rappujen aukkoon tulee suojuskaiteet. 

      Pöytien kohdalle tulee rehun pudotusaukot ja ne tulee 50–60 cm yläpuolelle parven permantoa ja varustetaan helposti suljettavilla luukuilla, samoin tulee talliin.

      Ilmanvaihtotorvet tulee pontatusta laudasta kahden kertaiset ja tervapaperi välissä. Torven sisälle tulee luukku akselin varaan keskellen ja luukkuun tulee naru.

      Ilmanvaihtoluukut tulee seiniin raudasta.

      Vinttisilta tulee betonkista, mihin tulee 4 kpl vasoja 20 x 35 cm joissa on 4 kpl ⅝“ rautaa kaksi suoraa ja kaksi jänne rautaa. Laadan paksuus 12 cm ja siinä 20 cm välillä ¼” rautaa ristiin, hakaraudat tulee ¼” raudasta. Seossuhde 1:5–1:6. 

      Kaiteet tulee 2” putkesta ja tolpat sementistä.

      5. Muuraustyöt

      Palomuuri muurataan siten, että savurööri kiertää ensiksi ympäri muuripadan ja sitten nousee ylös ja laskee vielä alas, mistä sitten nousee katolle.

      Savupiippu muurataan hyvistä tiileistä. Muuripata myös hyvin muurataan ja rapataan ja asetetaan rauta ympärille. Palomuuriin tulee höyrypelti.

      6. Ikkunat ja ovet

      Ikkunoiden karmit tulee 2½” x 7” lankuista ja kiinnitetään pieliin kiinni hyvin joko puutiilein avulla tai rauta-ankkureilla. Karmien sivut muurausta vastaan tervataan ja välit tilkitään hyvin ja pielet rapataan. Sisäpuolelle vesipenkit valetaan sementistä, mitkä tulee ulos 5 cm seinälinjasta ja silitetään teräslaudalla hyvin. Ulkopuolelle tulee galvaniseerattu pelti. Lasinpokat tulee 2” x 2” listasta ja ulkopokiin tulee vesinokat. Lasit varustetaan saranoilla, ha’oilla, reekeleillä, kulmaraudilla y.m tarpeilla. Lasit tulee 3 mm, mitkä hyvin leikataan ja kitataan.

      Ovien karmit tulee 2½” x 6” ja kiinnitetään samoin kuin ikkunoiden karmit. Ovien raamistukit tulee 2” x 5” ja vyllit vuoraus tulee kahdenkertainen tervapaperi välissä. Ovet varustetaan hyvillä pitkillä vinkkelisaranoilla, lukoilla y.m tarpeilla.

      7. Maalaustyöt

      Ikkunat ja ovet maalataan öljymaalilla kahteen kertaan. Laet ja parrut maalataan tervavärillä ja sitten kalkitaan samoin kuin seinät. Laet kahteen kertaan. Karsina aidat myös tervamaalaus. Ilmanvaihtotorvet y.m maalataan öljymaalilla kahteen kertaan. Sikalan rautaosat maalataan kivihiilitervalla y.m putket. Vesikatto maalataan punaiseksi ja päädyt y.m. kaikki vuorilaudat ja listat maalataan öljymaalilla.

      8. Yleisesti

      Kaikki nekin työt, mitkä eivät käy täysin selville työselityksistä ja piirustuksista, tehdään hyvin ja huolellisesti niin, että rakennus täysin valmiina voidaan luovuttaa rakennuttajalle.


      Turussa tammikuulla 1933

      Onni Touru

      Tekstin selkokielisyyden parantaminen ja piirustus, Tiltu Nurminen