VARTIALA

Vartiala, Oripää
Vartiala oli yksi Oripään kylän vanhoista kantatiloista. Sen rakennukset olivat 1900-luvun alussa tiiviissä rykelmässä kylän muiden talojen kanssa kunnan nykyisessä keskustassa. Pellot kuitenkin sijaitsivat muutaman kilometrin päässä tilakeskuksesta luoteeseen. Isännyyden vuonna 1907 lunastaneet Nyyrikki ja Olga Vartia siirsivätkin rakennukset peltojen yhteyteen vuosien 1914–1915 aikana. Tilan nimi Vartiala syntyi isäntäparin sukunimestä. Asuin- ja karjarakennuksen piirrokset tilattiin rakennusneuvoja Tourulta. Hän sai ne valmiiksi vuoden 1914 marraskuussa. Piirrosten otsikoissa viitataan vielä tilan vanhaan nimeen Kelkkaan.

Vartiala on arkkitehtuuriltaan Tourun tuotannossa erityisen kiinnostava tapaus. Se on pääasiassa jugendtyylinen, mutta mausteena on vuosisadan vaihteen kertaustyyleille tyypillisiä piirteitä. Ne näkyvät erityisesti rakennuksen kolmen avokuistin koristelussa: pylväiden kannattajat ja koristeleikattu laudoitus kaiteissa ovat nikkarityyliset.

Asuinrakennuksen kauniisti laveeratuista piirroksista erottuvat myös yläkerran luukkumaiset ikkunanpuitteet ja niihin maalatut pyörylät. Tätä jugendiin kuuluvaa piirrettä voi pitää Tourulla harvinaisena. Vaikka Touru onkin piirtänyt samantyyppisiä koristeita myös muutamaan muuhun 1910-luvun asuinrakennukseen, ne väistyivät vuosikymmenen loppua kohden. Asuinkerroksen ikkunanpieliin kaiverretut spiraalit sen sijaan vakiintuivat suunnittelijan käyttämien koristeiden joukkoon ja muodostuivat tunnistettavaksi osaksi hänen työtään.

Rakennus on leveärunkoinen ja siinä on ajan arkkitehtuurille tyypillisesti epäsymmetrinen pohjakaava. Talon vasempaan päätyyn ja keskivaiheille ryhmittyvät arkitilat kuten keittiö ja väentupa ja sen taakse jäävä erillinen palvelijan huone. Isäntäväen makuuhuone ja siihen kytkeytyvä veranta ulkonevat rungosta. Makuukamarin vieressä on ajan uutuus: paatihuone eli kylpyhuone. Rakennuksen toisessa päädyssä ovat sali ja sinne johtava vieraseteinen.

Tietoinen pyrkimys symmetrian rikkomiseen näkyy myös rakennuksen ulkoasussa. Pihan puolen avokuisteista arkikuisti sijoittuu miltei rakennuksen keskivaiheille, kun taas oikeanpuoleinen, hienoisesti pienempi vieraiden käyttöön tarkoitettu sisäänkäynti asettuu aivan pitkän sivun äärimmäiseen reunaan. Myös ikkunoiden sijoittelu on varsin vapaata.
Vartialan asuinrakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Myös rakennuksen toteutus on ollut aikanaan harvinaisen uskollista piirustuksille. Touru piirsi rakennukseen poikkeuksellisen hienot sisäovet, viistottuine peilityksineen. Ehkä niiden toteutumiseen täsmällisesti piirrosten mukaan vaikutti se, että talon isäntä ja hänen kuusi veljeään olivat kaikki taitavia puuseppiä.
Teksti: Ulla Clerc. Piirrokset: Tiltu Nurminen. Valokuvat: Aava Kallio.